Helsingin Kirjamessut 2024

Helsingin kirjamessujen aika on taas käsillä! Yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista on käynnistynyt tämän viikon torstaina ja minähän se olen mukana lähes joka päivä lukuunottamatta sunnuntaita.

Helsingin kirjamessut on pohjoismaiden suurin kirjallisuustapahtuma ja tänä vuonna teemana on tulevaisuus. Pikkuhiljaa valmistaudutaan myös ensi vuonna vietettävään 25-vuotisjuhlavuoteen. 

Tänä vuonna eri lavoille nousee yli 1500 kirjailijaa, vaikuttajaa, taiteilijaa ja päättäjää. Neljän päivän aikana kuullaan useita satoja (lähes 1000) keskustelua, haastattelua ja kirja-esittelyä.

Kirjamessuilla on huomioitu myös lapset ja lapsille löytyykin oma lasten alue, jossa leikitetään lapsia ja tutustutaan kirjallisuuteen.

Kahden päivän jälkeen on tullut melkoinen määrä askelia ja aika on kulunut kuin siivillä. Kirjamessuille on helppo ikään kuin unohtua; siellä on niin paljon kaikenlaista katseltavaa ja kuunneltavaa. Lisäksi on ihana tavata oman verkoston kirja- ja somevaikuttajia.

Torstaiaamun ohjelmassa oli toimittajille ja somevaikuttajille tilaisuus, jossa Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield haastatteli Kirjakauppaliiton toimitusjohtajaa Laura Karlssonia ja Suomen Kustannusyhdistyksen johtajaa Sakari Laihoa kysyen miten menee kirja-alalla. Ja vastauksethan olivat mukavan positiivisia; tänä vuonna on selkeästi enemmän esikoiskirjailijoita (määrä on kasvussa) ja nimenomaan kaunokirjallisuuden puolella ja nyt syksystä odotetaankin erinomaista kirjasyksyä. Lasten ja nuortenkirjallisuuden myynti on ollut kasvussa tarjolla on monipuolista kirjallisuutta ja erilaisia tapoja lukea. Kaikenlainen kirjallisuuden kuluttaminen tukee lukemista, mutta kaikilla lienee se ajan löytäminen lukemiselle se suurin haaste.

Suomen Messusäätiön kirja-alan edistämispalkinto jaettiin kyseisessä tilaisuudessa ja se meni tänä vuonna Tekstin talo ry kirjallisuusyhteisölle. 

Tilaisuudessa kerrottiin myöskin, että Helsingin Messukeskus on mukana LukuBoost -kampanjassa. Kampanjan tavoitteena on haastaa nuoret lukemaan enemmän, vaikka vain vartti kerrallaan.

Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen leikkasi punaisen nauhan yhdessä Helsingin Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläisen kanssa ja siitä Kirjamessut sitten starttasivatkin torstaina klo 10. 

Perjantaina kiertelin ja kaarteliin messualueella tutustuen kirjatarjontaan, kuunnellen ja katsellen haastatteluja ja paneelikeskusteluja. Kävin Avain Kustantamon järjestämässä tilaisuudessa kuuntelemassa esikoiskirjailijoita ja heidän ajatuksiaan kirjoittamisesta. Aiheina muun muassa ilmastoviisas mökkeily ja luonnon ja kirjallisuuden parantava voima. Hieman myöhemmin iltapäivästä vierailin saman kustantamon tilaisuudessa aiheena selkokirjat. Tilaisuudessa kuulin uusimmat kuulumiset selkokirjallisuudesta ja pääsin avartamaan omaa käsitystäni selkokirjoista ja sen merkityksestä lukutaidon kehittymiselle ja lukemisharrastukselle. Hyvinkin mielenkiintoinen aihe ja selkeästi selkokirjallisuudelle ja -kirjoille on tarvetta nykypäivänä. Yksi matalan kynnyksen tapa lukutaidon kehittymiselle ja lukemisharrastuksen aloittamiselle.

Helsingin Kirjamessujen yhteydessä samaan aikaan on myös Antikvaariset Kirjamessut, Levymessut ja Postimerkkimessut, Viini&Ruoka -tapahtuma sekä erityisruokavalioiden Lautasella -tapahtuma.

Kirjojen lisäksi siis kaikenlaista muuta kivaa löytyy. Paikan päällä se onnistuu parhaiten.

Tapahtuman aukioloajat 26.-27.10.2024 

• lauantaina klo 10 - 20
• sunnuntaina klo 10 - 18

Minut saattaa bongata tapahtuma-alueelta vielä lauantaina hypistelemässä kirjoja. Törmäillään!

                                    Mari

Ter Minator - Rikkinäinen ja korjattu T-800 tanssii taas

Pääsin keväällä taas kutsuttuna teatteriin (*medialippu saatu, KokoTeatteri*) ja kulttuurin pariin katsomaan KokoTeatterin lavalle esitystä Ter Minator - Rikkinäinen ja korjattu T-800 tanssii taas.

Terminaattori kirjoitetaan tässä esityksen nimessä hauskasti Ter väli Minator ja tuleehan tuosta nimestä herkästi ensinnä mieleen legendaariset Terminaattori -elokuvat. 

Tanssiesitys; joskus vaikeastikin ymmärrettävää. Sami Saikkonen; tanssija - koreografi - lentäjä - lehtien palstoiltakin tuttu. Sami Saikkonen ja soolotanssiesitys; sitä oli tarjolla tässä esityksessä. Katsotaan...

Kuvat alla: Sini Salo ja Heidi Bergström

Medialippu saatu: KokoTeatteri

"Tanssija sulautuu yhteen ja hajoaa samanaikaisesti, luoden visuaalisen minimalismin, joka kutsuu katsojan pohtimaan aikaa, tilaa ja ihmisen muuttuvaa olemusta."

Lainaus esityksen esittelytekstistä yllä on hyvä kiteytys tästä esityksestä. Itse en niinkään pohtinut aikaa tai tilaakaan vaan keskityin seuraamaan ihmisen olemusta ja sen muutoksia koko esityksen ajan. 

Oli kyllä upea ja intensiivinen tanssiesitys; vei ajantajuni ja sai minut osittain maagisestikin ja hengitystä pidättäen seuraamaan tanssijaa ja liikettä lattialla. Onneksi esityksessä tuli niitä pieniä pysähdyksiäkin, niin muistin hengitellä (nauraa). 

Tämä tanssiesitys ei ollut vaikeasti ymmärrettävä vaan vaikuttava esitys kokonaisuudessaan ja mahtia, että Sami Saikkonen soolotanssii! 

TER Minator - ei niin rikkinäinen enää, hienosti korjattu T-800 tanssii taas!

Idea, konsepti, koreografia ja tanssi: Sami Saikkonen

Näyttämötyön ohjaus: Anna Veijalainen

Valosuunnittelu: Pietari Salmi

Musiikki: Ofelia

Video, osa kuvista: Heidi Bergström

Markkinointi ja tiedotus, osa kuvista: Sini Salo

Keväällä harmittelin, että en ehtinyt tästä esityksestä postausta tehdä. Esityksiä oli itselleni kiireiseen ajankohtaan niin vähän ja lyhyen aikaa, mutta onneksi huomasin, että lisäesityksiä on nyt syksylle. Tosin lyhyt jakso tämäkin, ja viimeistä esitystä viedään, mutta mikäli tämä esitys kiinnostaa niin tulevana perjantaina 20.9. klo 19 vielä ehtii nähdä. Paikka on siis KokoTeatteri.

- Mari -

Rakkaudenkaipuinen peikko - Teatteri Vanha Juko

Sain kutsun (*Lippu saatu: Teatteri VanhaJuko*) kulttuurin pariin ja Teatteri Jukon kevään ensi-iltaesitykseen ja päätin tarttua tilaisuuteen. 

Jukon kevään Lahdessa avaa rakkaudenkaipuinen peikko - teatteriesitys, jota lähdin katsastamaan avoimin mielin ja etukäteen aiheeseen sen paremmin tutustumatta. 

Trölli – When Love and Trölli embrace - kuvattiin olevan fyysinen ja sanaton esitys, joka pureutuu syrjäytymiseen, riippuvuuksiin ja kohtaamisen vaikeuteen. Ja tämä piti paikkansa; ei sanoja, mutta todella fyysinen. Ja raadollinen. Tuttuja ja vaikeita teemoja käsittelevä ja kaikkea muuta kuin pehmeä prinsessasatu.

Kuvat: Mikko Kelloniemi

Lippu saatu: Teatteri VanhaJuko

Teemoja kuvattiin käsiteltävän raikkaasti ja ronskisti yhteiskunnan laitamilla asuvan peikko-hahmon, Tröllin, kautta. Ja kyllä, tämän esityksen aikana tehtiin omanlainen nostalginen matka vuosituhannen vaihteen tunnelmiin, jossa rakkautta kaivattiin, sydämiä särkyi eikä päihteiltäkään vältytty. 

Trölliä esittävä Matti Pajulahti kertoo esityksestä seuraavaa: ”Esityksen teemat heijastelevat teinivuosieni kokemuksia Vesivehmaalta, laman jälkeisestä ajasta. Päihteet, yksinäisyys, rakkauden kaipuu, HIM ja Kaija Koo, istuvat niin teinipojan kuin jättömailla asuvan peikonkin maailmaan,”.

Katsojana taisin olla lähes hengittämättä esityksen ensimmäisen 10 minuuttia odottaen puhetta, kunnes tajusin, että niin, sanaton esitys on sanaton esitys (nauraa). Ensimmäisen vartin jälkeen minua alkoi sattua myös polviin, vaikka istuin tanakasti tuolillani, mutta lavalla olevan peikon eteneminen eli möngerrys; sitä ilmeisesti myötäelin. Esitys kesti tunnin ja ei kyllä aika tullut pitkäksi esityksen aikana! Vaikka sanoja ei ollut, tapahtumia senkin edestä. Tapahtumat ja Trölli kuljettivat katsojaa vahvasti mukanaan (tai minua ainakin). Fyysinen esitys, todella! ja hattua nostan näyttelijä Pajulahdelle katsojaa hengästyttävästä tunnista. Kokonaisuus onnistunut ja viihdyttävä paketti pienine huumorinkukkineen kaikessa raadollisuudessaan. 

Matti Pajulahti on kotoisin Vesivehmaalta ja Jukon näyttelijäryhmän tuorein jäsen. Jukon näyttämöllä hänet nähdään ensimmäistä kertaa tässä esityksessä Trölli. 

Esityksen ohjaaja Lauri Mattila
Äänisuunnittelu Janne Louhelainen 
Valosuunnittelu Antti Haiko
Lavastus Reima Hirvonen

Valitettavasti tämän esityksen esityskausi on suht lyhyt ja tänään on viimeinen esitys (tammikuussa ensi-ilta). Jos esitys ilmaantuu ohjelmistoon myöhemmin niin suosittelen katsomaan. 

Kiitos Teatteri Vanha Juko!

                                          Mari

Vanhan Vääksyn kesää - kaarnalaivoja ja sympaattinen puutarha

Kesällä Suomi elää, ihmiset liikkuvat lomillaan ja valtakunnasta löytyy monenlaista hienoa ja osin erikoisiakin tapahtumia. Yksi sellainen hieman erikoisempi, mutta pitkät perinteet jo omaava tapahtuma on Kaarnalaivojen SM-kisat Vääksyssä. Tässä hieman juttua Vanhan Vääksyn kesästä, kaarnalaivoista ja sympaattisesta puutarhasta. 

Kaarnalaivakisan järjestelyistä vastaa Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistys ja kisa pyritään järjestämään joka vuosi aina heinäkuun kolmantena lauantaina. Tänä vuonna kisa on aivan näillä näppäimillä eli lauantaina 22.7.2023.

Kaarnalaivakisa on leikkimielinen ja sopii kaikille kaarnalaivojen ystäville. Kaarnalaivansa voi rakentaa vaikka kisapaikalla, sillä ennen kilpailua järjestetään verstas, jossa pääsee rakentamaan oman kaarnalaivansa, jolla voi osallistua nopeuskilpailuun. Toinen sarja on kaarnalaivojen kauneuskilpailu, jossa valitaan sitten se kaunein/komein rakennettu kaarnalaiva yleisöäänestyksellä.

Kauneuskilpailu on omassa teltassaan ja nopeuskilpailu monine lähtöineen Vääksynjoessa Jokirannan kahvilan lähettyvillä. On muuten hauska tapa ylläpitää käden taitoja ja perinteitä.

Hienoja aluksia oli viime kesänä molemmissa sarjoissa. Nopeuskilpailua oli hauska seurata joen rannalta ja jännittää aina kunkin lähdön alusten etenemistä ja saapumista maaliin. Maaliviivan osa aluksista ylitti kyljellään, osa pohja ylöspäin ja osa ihan pystyssä seilaten, mutta sillä ei ole väliä. Kisan voittaa se nopein maaliviivan ylittänyt kaarnalaiva.

Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistys on aktiivinen yhdistys, ja heidän tapahtumistaan voit lukea tarkemmin nettisivuilta Vanha Vääksy. 

Ystäväni ansiosta olen päässyt kurkistelemaan Vääksyä enemmänkin. Kanavan seutu on kesällä eläväinen ja kaunis alue, jossa on mukava katsella ihmisiä ja nauttia vaikka jäätelö. Kanavassa vesiliikenne on kesäisin suhteellisen vilkasta, joten jäätelöä nautiskellessa näkee jos jonkinmoista alusta menossa ja tulossa pitkin kanavaa tai kohdalle saattaa osua vaikka sillan nosto mikä onkin hieman harvinaisempi tapahtuma. Vääksyn kanava on reitti Vesijärveltä Päijänteen puolelle ja toisinpäin.

Olen myös päässyt vierailemaan sympaattisen erikoisella omakotitalon pihalla, joka kätkee sisäänsä historiaa ja tarinoita, jossa vanha tavara saa uuden elämän ja jossa lähes jokaisella kohdalla, tavaralla, kasvilla ja kivellä on oma, mielenkiintoinen tarinansa. Kaunista, luovaa ja luonnon ehdoilla rakennettu salainen puutarha. 

Mykistävän hieno talon puutarha oli tämä kohde ja olenkin erittäin tyytyväinen, että pääsin viime kesänä vierailemaan ja kuuntelemaan tarinoita mistä mikäkin toteutus on saanut ideansa talon väen itsensä kertomana. Niitä tarinoita olisi kuunnellut ihan vaikka kuinka ja kauan ja suuhan oli auki hämmennyksestä enemmän ja vähemmän.

Saattaa olla, että mikäli tänä vuonna Vääksyssä on Avoimet pihat ja puutarhat -tapahtuma, pääset sinäkin tätä pihaa ihastelemaan. Mutta tarkemmat koordinaatit jätän siksi pois, että kyseinen piha ei välttämättä joka kerta ole mukana tapahtumassa. 

Kuvat kertokoon puolestaan.

Vajan katto on sisäpuolelta päällystetty
 pikkusikarilaatikoista

                                     

                                         

Vääksy tarjoaa muutakin kuin yllä olevan tapahtuman ja paikan, joten tutkailtavaa riittää niin maalla kuin vesilläkin. Onko sinulle Vääksy tuttua paikka? Mikä on lempikahvilasi tai paikkasi Vääksyssä?

                                          Mari