31 joulukuuta 2013

Terveellistä uutta vuotta 2014

Toivomme kaikille blogimme lukijoille terveellistä ja liikunnallista Uutta vuotta 2014. 
Olkoon meidän kaikkien vuosi kevyempi kuin vuosi 2013.


Oma lupaukseni ensi vuodelle on se, että opettelen syömään enemmän 
vihreää sekä syön vähemmän lisäaineita sisältävää ruokaa. 


Mitäs uudenvuodenlupauksia muut tekevät? Vai teettekö ollenkaan?

Maiju ja Mari

8 kommenttia:

  1. Itse ei ole tullut tehtyä uudelle vuodelle lupauksia, mutta itsensä kuntoon saattaminen jatkuu täydellä höyryllä. Mikäs siinä, kun on kivaa ja hyvältä tuntuu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä kaikkea kivaa me vielä keksitäänkään tänä vuonna. Kivoja "haasteita" odottaessa.

      Poista
    2. Kyllähän se tuli luvattua koko syksyisen 3 kk:n mykoplasmailun jälkeen, että niskastahan se on itseä otettava.
      Kuntokuuri siis julistettakoon virallisesti avatuksi. Ensimmäisen päivän liikunta suoritettu, tunnin taaperrus sauvojen ja koiran kanssa takana.
      Hyvä olo hyvä mieli- tämän kun muistaisi sitten kun tulee heikko ja väsynyt hetki.

      Lupaan myös vähentää merkittävästi kaupasta valmisruokien ostoa ja valmistaa perheelle hyvistä raaka-aineista olevia ruokia.

      Näillä mennään !

      - Tartsu

      Poista
    3. Upeaa Tartsu... Siitä se lähtee..... Yhdessä me ollaan vahvoja... Koitetaan vinkkejä jos toisia ;)

      Poista
  2. En kummallisia koskaan lupaile, mutta sen ajattelin kokeilla, että teen tänä vuonna asioita enemmän itseni takia kuin muiden. Joudun liikaa tilanteisiin verukkeella, koska sitten muutkin osallistuu paremmin. Pitäiskö minun olla joku viihdyttäjä ja tsemppari ja muiden tukija koko ajan - en jaksa. Luottamusmies olen ja sen hoidan, mutta nyt saa loppua tämä "hyväksikäyttö". Mummukkablogissa jotain viime vuoden summaamista jo tein. Liikuntaa jatkan ja muutenkin suurinpiirtein samaan malliin syömisiä. Meinasin kyllä kokeilla paria keittopäivää pitää viikossa ja syödä muutenkin vatsaystävällistä ruokaa, jospa tuo vatsa rauhottuisi. Leipää voisin myös vähentää, en juurikaa syö vaaleaa enää, mutta nyt kokeilin muutaman päivänä etten syö ruisleipää ja sekin saattaa tehdä vatsaani kipeäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo on oikea asenne. Mä toitotan koko ajan sitä, että "kuka on sun tärkein ihminen"? No sinä itse. Kun opimme sen, että emme ole toisten palvelijoita, annetaan muiden passata meitä jatkossa ;) Hyvä Ansku.

      Poista
  3. Olen ollut hyvässä kunnossa viimeksi vuonna 2009. Sen jälkeen on vaivannut selkä mikä leikattiin 2011 ja nyt odotan polvileikkausta helmikuussa.
    Tällä hetkellä olen lihava, kunto pohjalukemisaa, suorastaan säälittävä.
    Olen koko ajan hokenut itselleni, kun saan kropan kuntoon, kivut pois. Pääsen eroon lääkkeistä mitkä tekevät pään ja koko olemuksen ihan kamalaksi, nousen pikkuhiljaa huippukuntoon.
    Tietoa on ja olen perusihmisenä liikunnallinen mutta mikä tähän on ajanut, en tiedä. Pääkopassa jotain vikaa mutta mitä?
    Tavoitteena olisi saada edes 5kg painoa pois ennen leikkausta. Se ei tässä painossa ole vaikeaa eikä edes suuri pudotus kuukaudessa.

    Eniten pelottaa, että tämä onkin pysyvä olotila ja leikkauksen jälkeen kaikki jatkuu ennallaan. Syön miten syön ja en liiku muuta kuin lenkit koiran kanssa ja sitä ei voi sanoa liikunnaksi, lähinnä ulkoiluksi.

    No, joka tapauksessa, kaiken tämän vuodatuksen jälkeen toivon niin minulle kuin muillekkin oikein terveellistä ja ennen kaikkea onnellista vuotta 2014.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä Tiina luovuta.... Mä olen kanssa "romu"... Sano välistä, että romu mikä romu... Mutta mä opin pari vuotta sitten yhden asian.... Selkä oli tosi sökö, mutta mä lähdin salille... Palkkasin itselleni PT:n ja me alettiin keskittymään siihen, että miten saadaan mun selkäni kuntoon... Pikkuhiljaa saatiin sitä paremmaksi ja paremaksi. Koskaan en jättänyt saliakaan väliin, vaikka mulla oli selkä kipeä... Sitten keskityttiin muihin asiohin ja tehtiin asioita selän ehdoilla. Sitten on ollut välistä yhtä aikaa myös tuo käsi niin kipeä, että on tehnyt mieli vaan huutaa.... Mutta sitten taas tehtiin asioita käden ja selän ehdoilla... Salia ei vaan jätetty silloinkaan väliin... Mä opin, että oli mulla joku paikka kipeä, niin mä teen... Mä teen sitten niitä juttuja, jotka eivät vaivaa....
      Toivon Tiina, että sä voisit tehdä jotain ja löytäisit ne itsellesi sopivat liikuntamuodot... ja ruokavalion sitten siihen tueks. Tsemppiä... Kyllä se siitä lähtee...

      Poista