Paluu arkeen akut ladattuina

Olen ollut hieman laiskanpuoleinen tämän blogin kirjoitusten osalta muutaman viikon ajan, mutta pistetään se kesäloman piikkiin. Olin tosiaan pari viikkoa kesälomalla ja vietin koko tuon ajan normaalia epäsosiaalisemmin. Enimmäkseen vietin sen itseni kanssa kuluttaen myös suhteellisen vähän aikaa sosiaalisessa mediassa. Kuulostaa kauhealta, mutta oikeasti teki hyvää. 

Kävin muutamalla reissulla (Hankasalmi, Tallinna ja Tampere) ja lopun aikaa vietin täysin aikatauluttamatonta elämää. Katsoin aina herättyäni mikä on sen hetkinen sää ja mikä fiilis itselläni. En kiirehtinyt mihinkään ja mikä ihmeellistä en myöskään miettinyt isommin syömisiäni ja liikuntaa. Jälkimmäiset kaksi ovat vain niin sisäänrakennettuja asioita, että ne tulivat päivärytmiin hienosti ilman erikseen miettimistäkin. Siitä olen kyllä tyytyväinen!
Nautin tuosta kaksiviikkoisesta ajasta ihan täysillä. Huippu fiilis, kun 2 viikkoa kestänyt loma tuntui 2 kuukaudelta! Oli kiva palata töiden pariin maanantaina akut ladattuina.

Lomajakso oli hyvin helteinen ja aurinkoinen, joten säiden puolesta ei ollut mitään valittamista. Päiväni koostuivat lähinnä olemisen sietämättömästä keveydestä, hyvästä ruuasta oikealla ruokarytmillä, pyörälenkeistä, pokkareista, ulkoilmasta, varjossa ja auringossa oleilusta, kävelyistä kaupungin kaduilla ja ostoskeskuksissa, hikisestä kuntosalista ja kovista treeneistä, asunnon pienimuotoisesta siivoilusta vaatekaappien osalta, itseni hemmottelusta, auringonlaskujen ihailusta sekä mirrien rapsuttelusta ja viilentämisestä. Ei ollut juuri ollenkaan aikatauluja sovittuna ja kovin ponnistus oli pitää päivärytmi edes jotenkin normaalina. Helppoa se ei ollut, koska rytmini kääntyy samantien päälaelleen, kun vain mahdollista on. Nukkuisin aamupäivät ja valvoisin yötä myöden, jos voisin.
Mutta loma oli onnistunut ja päivääkään en vaihtaisi pois. En myöskään kaipaa toistaiseksi pidempää jaksoa lomailua, vaikka 2 viikkoa tuntuu joistakin varmasti hirmuisen lyhyeltä jaksolta. Jäljellä on lomapäiviä, joita sitten pitelen pois, kun tennarit tömisee eteisessä siihen malliin, että matkalle pitäisi päästä. Nyt niin sanotusti otin aikaa itselleni ja omille ajatuksilleni, nollasin vanhat, visioin ja suunnittelin tulevia.

Tulevaisuudesta voinkin valottaa sen verran, että tämänkin blogin osalta muutoksia tapahtuu. Vuoden yhteinen taival blogissa Maijun kanssa tulee päättymään ja siitä Maiju kertoo itse tarkemmin. Minä jatkan sitten tämän blogin parissa yksin; toivon mukaan yhtä hyvällä menestyksellä kuin kaksin Maijun kanssa. Edelleenkin blogin sisältö koostuu matkasta kohti tavoitepainoa (se ei ole vielä osaltani saavutettu); nyt vain yhden naisen voimin. Jatkossakin tulen kirjoittamaan ruokavaliosta, liikunnasta, urheilivälineistä ja -vaatteista kuten tähänkin asti, mutta mukaan tulee enemmän myös omaan hyvinvointiin ja itsensä hemmotteluun keskittyviä juttuja. Niitä on tässä uuden elämäntavan mukana ilmaantunut ja on mukava jakaa kivat asiat kanssanne. Tätä blogia on ollut upeata kirjoitella, kun vastaanotto on ollut huikea (itse olen yllättynyt lukuisasta lukijamäärästä; se on myös erittäin palkitsevaa) ja yhteistyö Maijun kanssa on ollut mitä parhainta aikaa. Hyvinä ystävinä teemme jatkossakin yhteisiä asioita, kahvittelemme ja tsemppaamme toisiamme kohti tavoitepainoa, mutta bloggaamme siis jatkossa itsenäisinä (oon kyllä sitä mieltä, että vierailemme toistemme blogeissa, jos ei alvariinsa niin ainakin silloin tällöin *nauraa*). 

Vaikka itse olenkin kesälomani pitänyt ja arkeen palannut, on vielä kuitenkin kesää jäljellä. Ei voi kieltää, etteikö ainakin ilmoja olisi pidellyt! 
Nautitaan auringosta ja lämpimistä säistä; näitä on sitten mukava kylmällä ja pimeällä kaudella muistella.


                                          Mari