Pienellä vaivalla hyvä olo

Kesälläkin ihoni ja kroppani kaipaa huoltoa ja kosteutta. Kun ei aina ole mahdollisuutta päästä jonkun toisen käsiin hemmoteltavaksi, on siitä huolehdittava itse. Otan tällaisen hetken yleensä saunomisen yhteyteen, jolloin se ei vaadi isompia järjestelyitä.

Ennen saunaa kuivaharjaan itseni päästä varpaisiin niin, että iho punoittaa lievästi. Alkuun inhosin kuivaharjausta, kun se tuntui jotenkin turhauttavalta, mutta sittemmin on mieli muuttunut. Lienee syynä se, että hommaan on tullut hyvä rutiini, löytyi hommaan sopiva väline ja iho tuntuu saavan elinvoimaa mukavasti. Tuntuu hyvältä, kun pintaveri kiertää.

Pitkävartinen harja kuivaharjaukseen, Joik -sokerikuorinta, Nivean kosteuttavat aineet

En ole hirveä löylyjen ystävä, mutta saunassa ne kuuluvat kyllä asiaan. Vaikka vain sen 10 minuuttia mitä jaksan lauteilla olla (nauraa). Lauteilla oloajan saatan käyttää hyödykseni niin, että samalla liotan jalkani, jotta pehmenevät huoltoa varten, jos sellaisen aion tehdä. Mutta tätä useammin on mukana jokin löylytuoksu, joka levittää miellyttävän tuoksun ympäristöönsä. Saunavastakin ajaisi saman asian, mutta vastan oikea idea menee kohdallani hukkaan, kun olisi siis vain tuoksua tuomassa. 

Saunajuttuja

Löylyhetken jälkeen on vuorossa vartalon kuorinta kaulasta alaspäin. Tällä hetkellä lemppareitani ovat kaksi sokerikuorintaa; Joik -merkkinen, joka tuoksuu greipille ja mandariinille sekä Rento -merkkinen, joka tuoksuu mustikalta ja vähän mintultakin. Käytän siis sokeria, mutta ulkoisesti (nauraa). Molemmat sokerikuorinnat elvyttävät pintaverenkiertoa, kuorivat mukavasti vartalon ihon ja jättävät sen pehmeäksi, kun on huuhdellaan lämpimällä vedellä. 

Jalat kuorin erikseen jaloille tarkoitetulla kuorintavoiteella, joka sekä kuorii että virkistää. Ja tuoksuna on useimmiten minttu tai piparminttu.

Kuorinnan jälkeen ihoni ei kaipaa erillistä pesua, mutta kosteusvoidetta kyllä. Sekä vartalo että jalat siis. Kroppaa en yleensä sekä kuori että pese erillisellä pesuaineella, sillä ihoni on sen jälkeen vielä kuivempi kuin normaalisti. Kosteusvoiteen tulee olla molemmissa tapauksissa hyvin levittyvä ja kosteuttava sekä erinomaisesti imeytyvä. Niin ja tietysti tuoksun on miellytettävä käyttäjäänsä.

Rento -tuotteista sokeri- ja jalkakuorinnat, Ziajan kosteusvoide ja Lumenen jalkavoide

Tuntuu ehkä hirveän aikaa vievältä touhulta, mutta ei sitä oikeasti ole. Kaikkia osa-alueita ei tarvitse käsitellä samalla kertaa, mutta toki menevät siinä samalla, kun kerran aloittaa. Eikä vaadi saunaa (etenkään rantasaunaa), kun voi tehdä kylvyn tai suihkun yhteydessä. 

Pienellä vaivalla hyvä olo. Pitää siis se pieni tekemisen vaiva nähdä, mutta on sen jälkikäteen tulevan hyvänolon tunteen arvoista. Ja se hyvä olo on kuitenkin kokonaisvaltaista, vaikka vartalon ihoa ja joskus myös jalkoja huolletaan.

Tuotteen tuoksu on itselleni yksi tärkeä tekijä, sillä on mukava tuoksua hyvältä. En käytä nykyisin enää hajuvesiä, kun iän myötä olen herkistynyt ja tullut ns. hajuherkäksi eli mitä voimakkaampi hajuvesi, sitä enemmän tuntuu siltä, että olisin juonut kyseistä ainetta eikä se tunnu kivalta laisinkaan. Joten kosteusvoiteet ja niistä ne luonnollisimmat tuoksut omaavat ovat se minun juttuni. Hyviä tuotteita löytyy suhteellisen edullisesti, ja kannattaa kokeilla useita, että löytää ne omat suosikkinsa. 

Illalla on mukava mennä nukkumaan hyvältä tuoksuvana ja kauttaaltaan pehmeänä!

Miten siellä blogin lukijoiden keskuudessa vartaloanne hellitte? Onko mitään mukavaksi koettuja rituaaleja tai lempparivoiteita? 

                                          Mari