Syö riittävästi ja laihdu

Uusi vuosi on käynnistynyt ja omalla kohdallani varsin perinteisesti. Olen käynyt pakkasista huolimatta lenkillä ja kuntosalilla totutusti viimeisten vuosien malliin. Liikuntakärpäsen purema on yhä voimissaan eikä into liikkua ole laantunut. Kuntosalilla olen tämänkin vuoden alussa omin silmin todennut, että lupauksia on tehty ainakin kilojen karistamiseksi ja kunnon kohentamiseksi valtavat määrät. Se on aina hieno asia ja toivonkin, että innostus mahdollisimman monen kohdalla jatkuu laantumatta pidemmällekin kuin tammikuun ajan.

Pakkanen paukkui ja huurrutti lenkkeilijän

Omalla kohdallani selkeästi pitkäjänteisyys elämäntapamuutoksen eri osa-alueilla on se mikä on toiminut ja luonut pohjaa koko nykyiselle elämäntavalle. Toki pitää olla myös se halu muuttaa tapojaan pysyvästi. En enää hyppelehdi vaa'alla joka aamu ja mittanauha on se, joka kyllä kertoo minusta paremmin tilanteen kuin vaaka. Sitä on oppinut myös kuuntelemaan kehoaan paremmin ja tekemään korjausliikkeitä sen mukaisesti. 


Itse koen ehdottoman tärkeäksi nykyisin sen, että syön riittävästi, mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa, pidän kiinni ateriarytmistä, vaikka olisi kiirekin enkä siis ala pihistelemään ruuan määrästä aterioillani. Jos en pidä itselleni yllä tietynlaista kurinalaisuutta alkavat ruoka-annokseni pienentyä ja sillä on suora yhteys siihen, että energiatasoni laskee. Tämä taas vaikuttaa selkeästi mielialaan sekä tekemisiini kaikilla osin. Ikään kuin haluttomuutena tarttua mihinkään tai muuten vain väsymyksenä. Hyvä ruoka, parempi mieli -sanonta pitää paikkansa.




Yhä törmään ääneen lausuttuun ajatukseen, että koetaan parhaaksi tavaksi laihtua äkkiä, kun ei syö juuri mitään. Hetkellisesti voi toimia, mutta pidemmän päälle ei. Oma kokemus löytyy entisestä elämäntyylistäni. Silloin sitä tuli startattua päivä kahvilla ja juotua sitä useita kuppeja päivässä. Ensimmäinen ateria saattoi olla vasta illalla eikä sekään ollut välttämättä lämmin ateria. Joskus kahvin kera tuli naposteltua vaikka mitä ja joskus päivä sinniteltiin pelkällä kahvilla. Kuvittelisi, että sillä epämääräisellä syömisellä olisin hyvinkin laiha, mutta todellisuus oli toista. Elimistö kääntyi varastoimaan kaiken mitä se sai sisäänsä ja toimi niin sanotusti säästöliekillä koko ajan. Jaksoihan sitä silloinkin, mutta jaksaminen on aivan eri tasolla nykypäivänä. Eroa on kuin yöllä ja päivällä! Paluuta tähän ei ole, sillä nykyinen malli toimii loistavasti.  


Kauneus ja terveys - lehdessä oli ytimekäs juttu otsikolla 'Syötkö sinäkin liian vähän?'. Suosittelen lukemaan ajatuksella ja peilaamaan kohtia nykyiseen syömiseen ja olotilaan. Korjaamisen arvoisia kohtia voi hyvinkin löytyä, joten ei muuta kuin kokeilemaan elävässä elämässä ja omassa ruokavaliossaan. Etenkin, jos on tarkoituksena karistaa kiloja tai ylläpitää saavutettua kevyempää olomuotoaan. Heti-tänne-nyt-kaikki -mentaliteetti ei ole ehkä se paras juttu, kun laihdutetaan, tehdään elämäntapamuutosta ja pyritään hallitsemaan omaa painoaan. Valtaosa on varmasti tätä tyyliä kokeillut, mutta aika moni on saanut karistetut kilot takaisin bonusten kera. 
Itse olen tyytyväinen, että olen oppinut niin sanotusti syömään, elämääni on tullut ateriarytmi ja osaan kuunnella kehoani. Toimiva aineenvaihdunta on iloinen asia ja kurinalaisuus on pelastukseni. Tykkään, että vatsallani on tekemistä, joten syön enimmäkseen oikeata ruokaa ja jätän ateriakorvikkeet taka-alalle (niitä vain ns. hätätilanteessa). Syöminen on kivaa!

Kilojen karistamiseksi ei ole helppoa tietä, mutta kaikki hikipisarat, sinnikkyys ja pitkäjänteisyys kyllä palkitaan. Ei tarvitse olla himoliikkuja laihtuakseen tai voidakseen hyvin. Päinvastoin, maltti on valttia. Se riittää, kun syö hyvin, säännöllisesti ja valitsee ne terveellisemmät vaihtoehdot lautaselleen. Liikkuminen voi olla päivittäistä hyötyliikkumista tai kotona suoritettua kuntoilua sen mukaisesti miten itse haluaa ja kokee mielekkääksi. Oman hyvinvointinsa eteen kannattaa tehdä muutoksia ja nähdä vaivaa.


Rapsakoin pakkasterveisin,
                                        Mari

Kuurankukkia ikkunassa